Maaliskuun alkupuolella kirjattiin liki 200 uutta pöllöreviiriä ja päästiin kokonaismäärässä yli 500:n. Hyvät kuuntelusäät olivat jälleen kortilla, mutta muutama kylmä tyyni yö osui jakson lopulle, lisäksi 9.-10.3. välinen yö oli olosuhteiltaan aivan loistava, ja havaintoja ropisi laariin läpi toimialueen. Reviirikartta alkaa olla jo melkoinen täpläsotku, ja joku voisi jo kysyä, mitä se enää kertoo. Ehkä ainakin sen, että jos pienialaisia tyhjiöitä on havaittavissa hyvien reviirikeskittymien läheisyydessä, havaintojen puute johtuu todennäköisemmin havainnoinnin puutteesta kuin siitä, että pöllötilanne muuttuisi äkisti. Toisaalta monilla hyviksi oletetuilla alueilla on ollut ihannesäässäkin tarjolla vain hiljaisuutta, jolloin ehkä on syytäkin epäillä, onko ravintotilanne kuitenkaan tasaisen hyvä. Joka tapauksessa on luettavissa, että esimerkiksi Konneveden etelä- ja itäosissa, Pylkönmäen suunnalla, Kannonkoskella sekä Viitasaaren itä- ja luoteisosissa saattaisi olla vielä paljonkin löydettävää.
Reviirien kertyminen muistuttaa edelleen varsin paljon vuotta 2017. Se on ainoa, jona helmipöllöjen määrä on ollut vastaavalla tasolla viimeisen 15 vuoden aikana. Viirupöllöjen muhkea määrä ei ole sikäli yllätys, että parittomia lintuja on varmasti vaikean edellistalven vuoksi selvästi normaalia enemmän, ja huuteluintokin siitä johtuen poikkeuksellinen. Lehtopöllöjäkin on löytynyt edelleen lisää, ja supervuoden 2009 tasosta ei olla kovinkaan kaukana. Harvalukuisempien lajien päästä hiiripöllöjen maaliskuiset oleilupaikat on tulkittu reviiriin viittaaviksi. Selvästi yllättävin havainto on Hankasalmella soidintanut suopöllö, joka on tällä kertaa aivan oikeasti kyseinen laji eikä suopöllömäisesti puputtava viirupöllö.
Huuhkajan reviirimäärä hätyyttelee jo 40:ä, johon voi olla tässä vaiheessa äärimmäisen tyytyväinen. Havaintopaikoista jopa seitsemän on sellaisia, joilta ei ole aiempaa havaintohistoriaa ainakaan havaintoarkistossa tai rengastustiedoissa. Viimeisimmän kaksiviikkoisjakson uudet reviirit keskittyvät varsin vahvasti toimialueen keski- ja pohjoisosiin. Toisaalta ympäri aluetta on varsin runsaasti vanhoja reviirejä, joilta ei ole kuultu vielä pihaustakaan, vaikka erittäin todennäköisesti linnut ovat paikalla. Huuhkajan hämäräkuuntelua kannattaa jatkaa huhtikuullekin.
Pöllöreviiritilanne 2.3.2025
Helmikuun loppupuolta luonnehti aika tuulinen sää, mikä rajoitti pöllöreviirien tulvimista listalle. Kuitenkin viime hetkillä summa nytkähti seuraavalle sadalle. Edelleen erinomaiset vuodet 2008 ja 2017 ovat etenemiseltään varsin samanmoiset. Tämä ennakoisi huhtikuun alkuun päättyvän reaaliaikaisen seurannan maalissa noin 600 reviirin tasoa. Hienoista kokemuksista huolimatta lienee tänäkin vuonna niin, että maaliskuussa pöllöt ovat innokkaimmillaan.
Huuhkajia havaittiin kaksiviikkoisjaksolla vain neljällä uudella reviirillä, mutta 24 täppää on kuitenkin ajankohtaan nähden parhaiden vuosien tasoa jakava lukema. Merkittävää on myös se, että ekstraponnistus tai sattumus on tuottanut havainnon jo neljältä sellaiselta paikalta, jolta ei ole aiempaa reviirihistoriaa. Suhteellisesti kovinta vauhtia pitää lehtopöllö, jonka havaintomäärät ovat 2-3-kertaisia kaikkiin muihin hyviin pöllökeväisiin paitsi vuoteen 2009 verrattaessa. Helmipöllön, viirupöllön ja helmikuun puolivälin jälkeisten havaintojen osalta kirjatun varpuspöllön osalta pätee sama kaava kuin huuhkajaan: jos jätetään vuosi 2009 pois laskuista, reviirimäärät ovat aivan parhaiden vuosien summia sivuavia tai jopa ne ylittäviä. Lapinpöllöjäkin on alkanut löytyä sieltä täältä, ja tämä ei varmasti jää tähän. Kuitenkin tässä vaiheessa ollaan melkoisesti massavuotta 2017 jäljessä.
Kun reviirimassa on jo varsin iso, suuria alueellisia keikahduksia suhteessa kokonaiskuvaan ei helposti tapahdu. Kuitenkin Joutsan profiili on noussut viime aikoina melkoisesti: se on helmipöllösarakkeessa ykkönen, lapinpöllöistä on parin huutelupaikan lisäksi näköhavaintoja ja lisäksi jokunen huutelu niukasti rajan takaa, myös kauden toinen sarvipöllö löytyi sieltä. Tämä vahvistaa käsitystä, että toimialueen itäreuna saattaa erottua hyvästä kokonaistasosta vielä edukseen.
Pöllöjen pesintäsarakkeeseenkin tuli jo merkintä varsin sensaatiomaisella tavalla: Jyväskylässä maastoutui 26.2. lehtopöllön poikanen. Pesintä aikaistaa toissa vuoden talvipesinnöissä havaittua aloituksen ennätystä noin kolmella viikolla. Muninta on alkanut suurin piirtein uudenvuoden aattona. Nyt on lunta vähän, ravintotilanne kahden vuoden takaiseen nähden parempi ja sää jatkossakin ilmeisen lauha, joten pöllön poikanen ei välttämättä joudu ottamaan ensi askeleitaan niin karuissa oloissa kuin kahden vuoden takaiset yllätykset.
Pöllöreviiritilanne 15.2.2025
Pöllökevät on kiihtynyt merkittävästi helmikuun alkupuolella. Reviirejä on summattu jo hiukan yli 200, joka on legendaarisen vuoden 2009 jälkeen ajankohdan toiseksi kovin lukema sinä aikana, kun reaaliaikaista seurantaa on reilun 20 vuoden ajan tehty. Epäilemättä pöllöjä on useampana vuonna ollut todellisuudessa nykyistä enemmän, mutta varmasti myös havainnointiaktiivisuus hipoo ennätyksiä. Ainoa viimeisen vuosikymmenen samantapainen aloitus on ollut erittäin hyvänä vuonna 2017, jolloin lajisuhteet olivat suunnilleen samat, mutta hieman tätä kevättä jäljessä – ainoastaan lapinpöllöjä oli tuolloin kuultu selvästi enemmän ja lehtopöllöjä vain kolmasosa helmikuun puoliväliin mennessä.
Huuhkajan kohdalla tilanne on jopa vuotta 2009 parempi; 20 reviiriä ei ole kuultu tässä ajankohdassa yhtenäkään aiempana vuonna. Huuhkajan havainnointiin on satsattu urakalla, ja hirvittävän monta kertaa on saatu jatkaa matkaa ilman havaintoa, mutta silti tulos on tähän mennessä loistava. Lehtopöllöllä nousukierre jatkuu. Epäilemättä etelän hyvät poikasvuodet ovat ruokkineet pohjoisempia leveysasteita uusilla tulijoilla.
Helmipöllön reviirimäärä on ehkäpä kuitenkin kauden aloituksessa ilahduttavin yksityiskohta. Vanhoina hyvinä aikoina oli karkea sääntö, että hyvänä vuonna kuullaan runsaasti reviirejä ja niistä puolet on helmipöllöjä. Tuosta asetelmasta ei olla kovin kaukana tällä hetkellä. Kun sarvipöllökin ehti jo puhkaista kuparisen, ollaan kaikin puolin herkullisessa tilanteessa.
Pöllökevät saa kierroksia hieman eri tahtiin eri puolilla. Vaisujakin reissuja on tehty, mutta tällä hetkellä vaikuttaa, että suorastaan heikkoja alueita ei ole oikeastaan missään. Toivakassa on ollut reviiripisteiden valossa villein meininki toistaiseksi, mutta myyrätilannetta hyvin indikoivat helmipöllöpisteet sijoittuvat mukavan hajalleen. Tyhjiöalueet merkitsevät tällä hetkellä suureksi osaksi retkeilyn puutetta.
Oman mausteensa pöllökevääseen tuovat huuhkajan tehoseuranta ja lintuatlaksen viimeinen vuosi. Pöllöretkiä kannattaa myös suunnitella eri pöllölajien atlaskarttojen blankkoruutujen perusteella! Tarkastele tilannetta https://tulokset.lintuatlas.fi/society/ML.1104 – ja valitse lajilistasta eri lajeja.
Pöllöreviiritilanne 1.2.2025
Ensimmäiset lehtopöllöt olivat äänessä jo joulukuun puolella, mutta reviirilistaus alkoi toki vasta vuodenvaihteessa. Kuukauden aikana kertyneet 19 reviiriä on jopa enemmän kuin keskivertona hyvänä pöllövuonna maaliskuun alussa. Tähän mennessä on löydetty jo useita reviirejä sellaisilta paikoilta, joilla lajia ei ole havaittu ikinä. Lehtopöllö jatkaa runsastumistaan, vaikka edellistalvi oli sillekin hyvin hankala.
Lehtopöllö ei ollut kuitenkaan runsain laji kuun vaihtuessa. Tammikuun viimeisenä päivänä pöllökevät sai olennaisesti enemmän potkua, ja niinpä helmipöllö kiilasikin ykköseksi 21 reviirillä, mikä on lajin lohduton taantuminen huomioon ottaen todella mielenkiintoista. Samana päivänä moninkertaistui viirupöllönkin reviirimäärä. Tällä kaudella viiruilla saattaa olla normaalista poikkeavaa innokkuutta, sillä vuosi sitten kuolontalvena menehtyi runsaasti myös reviirillisiä naaraita, ja poikamiesongelma ei liene kokonaan ratkennut vielä syyssoitimen aikaan. Tammikuun viimeiselle päivälle ajoitettiin myös ensimmäinen lapinpöllön huutohavainto.
Varpuspöllön osalta havaintopisteet tuodaan listoille ja kartalle siinä vaiheessa, kun talvi- ja pesimäreviirien päällekkäisyydet havaintoaineistossa voidaan poissulkea. Tähän mennessä tehdyt huutohavainnotkin siis otetaan huomioon reviirikirjauksissa, mikäli lähistöltä ei ilmoiteta havaintoja mÿöhemmältä keväältä.
Huuhkajalla vuosi on käynnistynyt vilkkaasti. 12 reviirihavaintoa on enemmän kuin minään muuna keväänä, jolloin reviirisummia on jo tammi-helmikuun vaihteessa vertailtu. Huuhkajan reviiripisteitä ei ole yleensä esitelty kartoilla, mutta tehoseurannan varjolla havaintoaineisto näytetään nyt atlasruudun tarkkuudella. Valtaosa huhuilupaikoista on luonnollisesti vanhoja reviirejä, mutta jo tähän mennessä kaksi huutelupistettä on reviireiltä, joilta ei ole aiempaa havaintohistoriaa.
Pöllöjen reviiritilanne kunnittain 16.3.2025:
Pöllöjen reviiritilanteen vertailu vastaavaan ajankohtaan aiempina vuosina. Taulukossa on esitetty edeltävät viisi vuotta sekä aiemmilta ajoilta hyvien nousu- ja huippuvuosien tilanne.
Pöllöreviirit kartalla. Tällä kartalla ei esitetä huuhkajapisteitä, ja lapinpöllöjen pisteet on suojelusyistä siirretty 0-2 km todellisesta havaintopaikasta. Huuhkajahavainnot ilmenevät erillisestä kartasta atlasruudun tarkkuudella.
