Vesilintujen metsästyskauden alkaessa BirdLife Suomi ja Metsästäjäliitto kannustavat metsästäjiä noudattamaan vastuullisen metsästyksen periaatteita ja huomioimaan vesilintukantojen pitkäaikainen väheneminen.
Suomen Metsästäjäliitto ja BirdLife Suomi ry 18.8.2025 (tiedote on luettavissa myös osoitteessa https://www.birdlife.fi/tiedote-20250818/)
BirdLife Suomi ja Metsästäjäliitto muistuttavat vesilintukantojen pitkän aikavälin kehityksestä. Neljän vuosikymmenen aikana erityisesti riistasorsakannat ovat vähentyneet merkittävästi, mikä edellyttää harkintaa saaliin valinnassa. Metsästys suositellaan kohdistettavaksi selkeästi elinvoimaisiin lajeihin, jotta kannat pysyvät kestävällä tasolla.
Yleisimmin pyydettyjä lajeja ovat sinisorsa, tavi ja telkkä. Näistä kestävin verotuksen suhteen on sinisorsa, mutta myös sen kanta on laskenut viidenneksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siksi myös sinisorsan verotuksessa on muistettava kohtuus.
Vaikka pitkään jatkunut vesilintukantojen taantuma ei ole vielä pysähtynyt, on havaittavissa myös myönteisiä merkkejä: joidenkin aiemmin heikentyneiden lajien parimäärät ja poikastuotto ovat tänä vuonna kohentuneet.
Vastuullinen metsästys näkyy käytännössä
Vastuullinen metsästäjä toimii maltillisesti. Ampumamatkat pidetään lyhyinä haavakoiden välttämiseksi, patruunat testataan ennen kautta ja varmistetaan, että lyijyä korvaavat haulimateriaalit sopivat käytettävään aseeseen. Lintu on tunnistettava varmasti ennen laukaisua, ja taantuvien lajien metsästystä tulisi välttää. Noutavan koiran käyttö on erittäin suositeltavaa saaliin talteen saamiseksi.
Hämärämetsästys on kielletty, jotta lajitunnistus säilyy luotettavana ja turvallisuus paranee. Metsästys on sallittua auringonnousua edeltävän ja -laskun jälkeisen tunnin välisenä aikana. Tarkat paikalliset ajat löytyvät esimerkiksi Oma riista -palvelusta. Haavoittuneen linnun etsintä ja haltuunotto on kuitenkin sallittua myös kiellon aikana.
Useimpiin vesilintulajeihin liittyy saalisilmoitusvelvollisuus. Ilmoitukset suositellaan tehtäväksi Oma riista -verkkopalvelussa, joka palvelee myös metsästyksen seurantaa ja kannanhoitoa.
Hanketyöllä kohti parempia vesilintukantoja
Vesilintujen eteen tehtävän työn tärkeyttä ei voi korostaa tarpeeksi. Vesilintujen elinmahdollisuuksia ja kantojen elpymistä voidaan kohentaa elinympäristöjä parantamalla. Esimerkiksi vesistöjen kunnon parantaminen, kosteikkojen perustaminen ja hoito sekä vieraspetojen poisto ovat tärkeitä toimenpiteitä. Poikastuotantoa voidaan pyrkiä parantamaan asentamalla hyville elinympäristöille pesimärakenteita kuten sorsalintujen pesäputkia, pesälaatikoita sekä perinteisiä telkänpönttöjä.
Suomen Metsästäjäliitto ja BirdLife Suomi tekevät yhteistyötä vesilintukantojen sekä häiriövapaitten syyslevähdysalueiden verkoston hyväksi. Levähdysalueilla tarkoitetaan hyvälaatuisia vesilintujen lepo- ja luonnonravintokohteita, joilla lähialueen vesilintupoikueet ja emolinnut voivat rauhassa valmistautua siirtymiseen talvehtimisalueille.
Vapaaehtoisuuteen perustuvia SOTKA-levähdysalueista pyritään muodostamaan 150 kohteen verkosto vuoden 2030 loppuun mennessä. Kahden erilaisen luontojärjestön hankeyhteistyö sisältää kohdeneuvottelujen lisäksi runsaasti koulutuksia ja neuvontaa.
Vesilintujen metsästys alkaa keskiviikkona 20.8. klo 12. Punasotkan ja nokikanan metsästys sekä haahkan syysmetsästys on tänä vuonna kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Allin metsästys on kielletty sisämaassa, ja merialueilla sitä on rajoitettu saaliskiintiöin. Metsähanhia saa metsästää 27.8. asti Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla (rajoituksin) ja loka–marraskuussa kaakkoisessa Suomessa. Merihanhen metsästys on kielletty sisämaassa. Meri- ja metsähanhen metsästystä on lisäksi rajoitettu saaliskiintiöin.
Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä meri- ja metsähanhista, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, allista sekä iso- ja tukkakoskelosta.
Riistavesilinnuista punasotka on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, tundrametsähanhi, tukkasotka, haahka ja nokikana erittäin uhanalaisiksi sekä taigametsähanhi, haapana, jouhisorsa ja heinätavi vaarantuneiksi.
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: gräsand (sinisorsa), kricka (tavi), knipa (telkkä), brunand (punasotka), sothöna (nokikana), ejder (haahka), alfågel (alli), sädgås (metsähanhilaji), grågås (merihanhi), bläsand (haapana), stjärtand (jouhisorsa), årta (heinätavi), skedand (lapasorsa), vigg (tukkasotka), storskrake (isokoskelo), småskrake (tukkakoskelo), skogsgås (taigametsähanhi), tundragås (tundrametsähanhi)
LISÄTIETOJA
lintuvesiasiantuntija Jari Ullakko, p. 040 662 5512, jari.ullakko(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry
lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen, puh. 050 472 8724, veli-matti.pekkarinen(at)metsastajaliitto.fi
Metsästäjäliitto
BirdLife Suomi on valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, jolla on 31 000 jäsentä ja tukijaa.
Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on 157 000 metsästäjää ja 2 550 metsästysseuraa.
Valtakunnallisia vesilintulaskentoja koordinoivat Luonnonvarakeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa.