Keskinen

Kuvaus: Keskinen on rehevä lintujärvi, jonka rannoilla kulkee luontopolku ja jonka rannalla sijaitsee lintutorni. Kevätmuuton aikaan järvi kerää runsaasti lepäileviä vesilintuja. Tornia ympäröi rämemännikkö, ja samalla kannattaa tarkkailla myös tien toisella puolella Hangan lavan takaa pilkottavaa Pirtti-Herttua.

Lajisto: Vesilintuja ja kurkia.

Saapuminen: Aja 9-tieltä Hankasalmen Asemankylältä reilu kilometri pohjoiseen kirkonkylää kohti tietä 641. Jätä auto Hangan P-paikalle. Lavan kohdalta lähtee oikealle luontopolku, jota pitkin kävellään tornille noin 500 metriä. Pitkospuista huolimatta saappaat ovat usein tarpeen.

Karttalinkki: Keskinen

Leväsenlampi

Kuvaus: Leväsenlampi eli Levänen on rehevä lintujärvi, jonka rannalla sijaitsee lintutorni. Lammen länsipuoliset pellot tarjoavat hyvät olosuhteet yölaulajien tarkkailuun erityisesti kesäiltoina.

Lajisto: Monipuolisesti vesilintuja.

Saapuminen: Aja Hankasalmen kirkonkylältä noin 5 km Konneveden suuntaan tietä 641 ja käänny Säkinmäen liittymän kohdalta vasemmalle Saarikankaantielle. Aja noin kilometri, jolloin torni sijaitsee heti tien vieressä oikealla puolella lammen ja tien välissä.

Karttalinkki: Leväsenlampi

Makkarasuo

Kuvaus: Makkarasuo on entinen turpeentuotantoalue, josta kehitetään monipuolista lintukosteikkoa. Alueelle on muotoiltu useita eri syvyisiä vesialtaita, jotka houkuttelevat erityisesti kahlaajia. Muutonaikaisena levähdyspaikkana alue on erinomainen, ja havaintoja on tehty muun muassa suosirristä ja lirosta. Kasvillisuuden kehittyessä myös vesilinnusto monipuolistuu. Kosteikon laidalla sijaitsee lintutorni, josta alueen näkee hyvin. Alueen kehittäminen on vielä kesken, joten opasteet ja polut voivat olla puutteellisia.

Lajisto: Kahlaajia ja vesilintuja.

Saapuminen: Makkarasuolle ajetaan tien 6183 kautta, joka kulkee Niemisjärveltä etelään. Tielle pääsee joko Niemisjärveltä Häppälänmäki/Häppälä-viittojen mukaan tai etelästä käsin Mikkelin tien (tie 13) kautta tai Hohon kautta reittiä Hohontie–Saimontie–Pöllykankaantie. Jyväskylästä päin tullessa jälkimmäinen on lyhin reitti. Käänny tieltä 6183 länteen Makkarasuolle, jolloin risteyksessä on vaatimaton kyltti. Aja pientä tietä noin 1,5 km. Muutamassa haarakohdassa jatketaan vasemmalle, kunnes saavutaan tien päähän Makkarasuon laidalle. Lintutornille on muutaman sadan metrin kävelymatka.

Karttalinkki: Makkarasuo

Pieni-Kaihlanen

Kuvaus: Pensaikkorantainen ja rehevä lintujärvi, jonka rannalla sijaitsee lintutorni. Lammen ympäristö tarjoaa hyvät olosuhteet vesilinnuille.

Lajisto: Vesilintuja. Pesimälajeja ovat muun muassa laulujoutsen, härkälintu, nokikana ja ruskosuohaukka. Alueella on havaittu myös pikkujoutsen, kyhmyjoutsen ja rytikerttunen.

Saapuminen: Aja Jyväskylästä 9-tietä Kuopion suuntaan. Pari kilometriä Laukaan ja Hankasalmen rajan jälkeen käänny oikealle Korvenkylälle (pieni tie heti joen ylityksen jälkeen). Heti kääntymisen jälkeen tie haarautuu, jolloin ajetaan vasemmalle. Noin kilometrin päässä ratapenkan vieressä on opaste tornille, ja tähän voi jättää auton. Polkua tornille on noin puoli kilometriä.

Karttalinkki: Pieni-Kaihlanen

Pirtti-Herttu

Kuvaus: Pirtti-Herttu on matala ja rehevä pienehkö järvi, joka kerää runsaasti vesilintuja erityisesti muuttoaikoina. Paras tarkkailuaika on kevätjäiden lähdön aikaan, jolloin suuremmat järvet ovat vielä jäässä. Pesimälajeista erityisen runsas on nokikana. Sopivaa katselupaikkaa on vähän, sillä rannat ovat pensaikkoisia ja upottavia. Linnut viihtyvät erityisesti järven pohjoispäässä, jonne on vaikea nähdä lintuja häiritsemättä. Hangan lavan parkkipaikalta avautuu näkymä lähes koko järvelle, mutta kaukoputki on tarpeen.

Lajisto: Monipuolinen vesilinnusto.

Saapuminen: Aja 9-tieltä Hankasalmen Asemankylältä reilu kilometri pohjoiseen kirkonkylää kohti tietä 641. Pirtti-Herttu sijaitsee Hangan lavan vieressä, ja auton voi jättää tanssilavan parkkipaikalle.

Karttalinkki: Pirtti-Herttu

Haapasuo

Kuvaus: Haapasuo on laaja entinen turvetuotantoalue, jonka pohjoisreunalla sijaitsee vuonna 2005 rakennettu kaksikerroksinen lintutorni. Haapasuosta kehitetään lintukosteikkoa ja alueelle on muotoiltu useita eri syvyisiä vesialtaita ja eri korkuisia penkereitä. Tornin alempaan kerrokseen pääsee myös pyörätuolilla, ja ylätasanteelta avautuvat esteettömät näkymät kaikkiin ilmansuuntiin.

Lajisto: Muuttavia ja alueella levähtäviä lintuja.

Saapuminen: Käänny valtatie 4:ltä Leivonmäen keskustan kohdalta länteen viittojen Selänpohja ja Kivisuo suuntaan. Aja noin 2,1 km ja käänny vasemmalle Haapasuontielle (viitta lintutornille). Noin 50 metrin jälkeen käänny oikealle. Lintutorni ja pysäköintialue sijaitsevat tien päässä.

Karttalinkki: Haapasuon lintutorni

Höystösensuo

Kuvaus: Höystösensuo on laaja entinen turvetuotantoalue, joka tarjoaa avoimen ympäristön muuttavien ja levähtävien lintujen tarkkailuun. Varsinaista lintutornia ei ole, mutta alueen laajat aukeat tarjoavat hyvät näkymät eri suuntiin. Erityisesti syysmuutolla lapinkirviset viihtyvät alueella.

Lajisto: Muuttavia ja levähtäviä varpuslintuja, petolintuja ja kahlaajia. Alueella on havaittu myös keräkurmitsa.

Saapuminen: Käänny valtatie 4:ltä Leivonmäen eteläisemmästä liittymästä itään viittojen Leivonmäki ja Hirvensalmi suuntaan. Aja noin 200 metriä ja käänny oikealle Poikkitielle. Jatka noin 3,7 km ja käänny vasemmalle Höystösentielle. Aja vielä noin 2,1 km turvetuotantoalueelle. Alueella risteilee useita teitä, joiden varsilta on hyvät näkymät aukeille.

Karttalinkki: Höystösensuo

Keskisenlampi

Kuvaus: Keskisenlampi on Joutsan merkittävin lintuvesi. Matala ja rehevä lampi on rauhoitettu, ja sen vedenpinta laskee kesän aikana huomattavasti. Ruoikkoiset rannat ja saarekkeet tarjoavat erinomaiset elinympäristöt vesi- ja kahlaajalinnuille. Paras retkiaika on huhtikuun puolivälistä noin kuukauden ajan. Vuonna 2009 alueelle valmistui lintutorni sekä pitkospuut.

Lajisto: Tavallisten vesilintujen lisäksi alueella pesivät muun muassa laulujoutsen, heinätavi, mustakurkku-uikku ja ruskosuohaukka. Kahlaajista tavataan esimerkiksi lapinsirriä, suosirriä ja punajalkavikloa. Kurki poikasineen on alueella tavallinen näky. Keskisenlammella on havaittu myös harmaasorsa, lampiviklo, jalohaikara, pikkujoutsen, merihanhi, arosuo- ja niittysuohaukka, viiksitimali, kaulushaikara, luhtahuitti, ruisrääkkä, rytikerttunen ja rastaskerttunen.

Saapuminen: Käänny Hirvensalmentieltä Kallioniementielle, josta pääset lintutornille johtavalle polulle.

Karttalinkki: Keskisenlammen lintutorni

Leivonmäen kansallispuisto

Kuvaus: Leivonmäen kansallispuisto kuuluu Keski-Suomen arvokkaimpiin luontokokonaisuuksiin. Puistossa vuorottelevat laajat luonnontilaiset suot, harjut, metsät sekä Rutajärven ranta-alueet. Monipuolinen elinympäristö tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet erityisesti metsä- ja suolinnuston tarkkailuun.

Lajisto: Suo- ja metsälintuja, muun muassa kehrääjä ja riekko.

Saapuminen: Käänny valtatie 4:ltä Leivonmäen keskustan kohdalta länteen Kivisuon ja Luhangan suuntaan. Aja noin 6 km ja käänny etelään Vartijamäentielle. Noin 2 km:n päässä sijaitsevat pysäköintialue ja kansallispuiston opastustaulut. Selänpohjan pääopastuspaikalle pääsee jatkamalla Kivisuontietä T-risteykseen, kääntymällä oikealle Rutalahden suuntaan (tie 6134) ja ajamalla noin 3,5 km.

Karttalinkki: Leivonmäen kansallispuisto

Myllynkoski

Kuvaus: Myllynkoski ja sen alapuolinen Myllynlahti muodostavat monipuolisen lintukohteen ympäri vuoden. Talvella koski houkuttelee koskikaroja, ja keväällä sulapaikat keräävät runsaasti vesilintuja. Myllynlahden lintutorni valmistui vuonna 1999.

Lajisto: Talvehtivia koskikaroja sekä keväällä runsaasti vesilintuja, kuten laulujoutsenia, telkkiä, isokoskeloita, kanadanhanhia, mustalintuja, uiveloita ja pikkulokkeja. Alueella tavataan myös sääksiä ja merikotkia. Myllynlahdella on havaittu lisäksi haahka sekä allihaahka.

Saapuminen: Myllynlahden lintutorni sijaitsee Joutsan keskustan tuntumassa. Auton voi jättää Myllytie 24:n läheiselle pysäköintialueelle, josta viitoitettu noin 300 metrin polku johtaa tornille. Myllynkoskelle pääsee jatkamalla Myllytien päähän, missä pitkospuut alkavat vanhan myllyn vierestä.

Karttalinkki: Myllynlahden lintutorni

Eerolanlahti

Kuvaus: Eerolanlahti on matala ja ruoikkoinen Tuomiojärven lahti sekä helposti saavutettava lintukohde keskellä Jyväskylää. Vaikka alueen lintutorni purettiin vuonna 2010, lahti tarjoaa edelleen hyvät mahdollisuudet lintujen tarkkailuun erityisesti muuttoaikoina. Alueen lounaisreunassa, kevyen liikenteen väylän varrella, sijaitsee lintulava.

Lajisto: Lahdella pesii runsaasti naurulokkeja sekä pieni silkkiuikku- ja nokikanayhdyskunta. Muuttoaikoina alueella levähtää kahlaajia. Alueella on havaittu myös isokirvinen, mustapäätasku, mustatiira, pikku-uikku ja harmaasorsa.

Saapuminen: Eerolanlahdelle pääsee pitkostettua polkua pitkin Nisulaa ja Kortepohjaa yhdistävältä pyörätieltä ammattikorkeakoulun takaa. Noin 200 metriä pitkä polku seuraa ojan vartta. Toinen reitti kulkee Viitaniemen jousiammuntaradan laidalta Taidepolun kautta. Kulkuneuvon voi jättää esimerkiksi Wilhelm Schidltin kadun päässä sijaitsevalle pysäköintialueelle, josta voi samalla piipahtaa myös Haukanniemen polkureitillä.

Karttalinkki: Eerolanlahden lintulava

Hämeenlahti

Kuvaus: Hämeenlahti on Jyväskylän laajin ruoikkoalue. Alueella on lintutorni, jolle johtavat pitkospuut rehevän lehdon halki. Päijänteen pohjoispäässä sijaitseva lahti kerää runsaasti muuttavia ja levähtäviä lintuja. Keväällä läheinen Salmiranta muodostaa laajan sula-alueen, joka houkuttelee varhaisia vesilintuja.

Lajisto: Vesilintuja. Kesällä alueella tavataan yölaulajia, kuten kaulushaikara, luhtahuitti, kerttusia ja satakieliä. Alueella on havaittu myös viiksitimaleja ja arosuohaukkoja, ja rantakoivikossa pesii pikkutikkoja.

Saapuminen: Torni sijaitsee Päijänteen Hämeenlahden koillisrannalla Kuokkalan kaupunginosan kaakkoispuolella. Polun lähtöpaikka ja opastaulu sijaitsevat Salmirannantien kääntöpaikan laidalla Tornille on noin 400 metrin kävelymatka pitkospolkua pitkin.

Karttalinkki: Hämeenlahden lintutorni

Pitkäruoho

Kuvaus: Pitkäruohon lintutorni sijaitsee lehtimetsän suojassa Jyväsjärven etelärannalla. Tornista avautuvat näkymät järvelle ja laajalle ruovikolle. Alueeseen kuuluu rantalehtoa, rantaniittyä ja pensaikkoa sekä matalan veden aikaan yksi Jyväskylän parhaista kahlaajarannoista.

Lajisto: Vesilintuja, kahlaajia ja yölaulajia. Alueella on havaittu myös pikkutiira, ristisorsa, mustatiira ja kuparisorsa.

Saapuminen: Pitkäruohon lintutorni ”Lyyli” sijaitsee Sulkurannan siirtolapuutarhan itäpuolella. Kuokkalasta ajetaan Sulkulantietä Ruulahdentielle, jolta käännytään vasemmalle Puutarhanranta-tielle. Auton voi jättää siirtolapuutarhan portin pysäköintialueelle tai pellon reunaa kulkevan tien varteen. Tornille johtava polku alkaa tien päästä, ja matkaa on alle 100 metriä.

Karttalinkki: Pitkäruohon lintutorni

Sallaajärven aarnialue

Kuvaus: Sallaajärven aarnialue on rehevän sekametsän ja vanhan metsän suojelualue, jonka halki kulkee luontopolku. Alue tarjoaa rauhallisen ympäristön monipuoliselle metsälinnustolle.

Lajisto: Vanhan ja rehevän sekametsän lajeja, kuten pikkusieppo, idänuunilintu, pohjantikka, metso ja mustapääkerttu.

Saapuminen: Jyväskylästä ajetaan Ronsuntaipaleentietä kohti Muuramen Isolahtea noin 6 km, minkä jälkeen käännytään oikealle Ruokepuolisen suuntaan. Hiekkatietä jatketaan noin 800 metriä, kunnes tien oikealla puolella näkyvät suojelualueen rajamerkit ja viitat luontopolulle. Opasteet sijaitsevat noin 50 metrin päässä kärrytien varrella.

Karttalinkki: Sallaajärven aarnialue

Säynätsalon aallonmurtaja

Kuvaus: Säynätsalon sataman aallonmurtaja on yksi Keski-Suomen parhaista muutonseurantapaikoista. Päijänteeseen ulottuva aallonmurtaja tarjoaa avoimet näkymät pohjoiseen, itään ja etelään. Suotuisissa oloissa alueella voi nähdä suuria määriä muuttavia vesilintuja, hanhia ja kyyhkyjä. Myöhäissyksyllä paikka on erinomainen laulujoutsenten ja isokoskeloiden muuton tarkkailuun.

Lajisto: Muuttavia vesilintuja, hanhia ja petolintuja. Merikotkia havaitaan alueella säännöllisesti syksyisin, ja paikallisesti tavataan usein merimetsoja.

Saapuminen: Aja Säynätsaloon ja jatka Parviaisentietä kunnantalon ohi. Käänny oikealle Pappilantielle ja jatka satamaan, jossa on pysäköintialue. Kohteeseen pääsee myös Jyväskylän paikallisbusseilla.

Karttalinkki: Säynätsalon aallonmurtaja

Tourujoki

Kuvaus: Tourujoen laakso on Keski-Suomen merkittävimpiä talvilintujen keskittymiä, ja alueella kulkee viehättävä luontopolku. Vanha hautausmaa laakson reunalla on erityisen hyvä lintupaikka syksyisin. Tourujoen suu Jyväsjärven pohjoisrannalla sulaa varhain keväällä ja houkuttelee runsaasti muuttavia lokki- ja vesilintuja. Kankaan puolella kulkeva koski on ennallistettu ja hieno kaupunkiretkikohde.

Lajisto: Muutolla levähtäviä lokki- ja vesilintuja, talvehtivia lajeja sekä lehtojen ja puistojen linnustoa. Pesimälajeihin kuuluvat muun muassa pikkutikka ja mustapääkerttu, ja jokivarressa tavataan myös yölaulajia. Syksyisin alueella viivyttelee hyönteissyöjiä. Tourujoella on havaittu myös mandariinisorsa, liejukana, kuningaskalastaja, virtavästäräkki ja taigauunilintu.

Saapuminen: Luontopolun pohjoispäähän pääsee Puistokadulta vanhan hautausmaan pysäköintialueelta. Tourujoen suun sulalle pääsee parhaiten Lutakon rantaa seuraavaa kävelytietä pitkin. Auton voi jättää Schaumanin puistotien varteen. Aholaidan suunnasta parhaat näkymät avautuvat moottoritien ylittävältä kävelysillalta.

Karttalinkki: Tourujoen laakso

Alhojärvi

Kuvaus: Alhojärvi on peltojen ympäröimä lintujärvi, jonka rannalla sijaitsee lintutorni. Alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet vesi- ja peltolintujen tarkkailuun, ja järveä ympäröivien peltojen pikkuteiltä avautuu useita hyviä havaintopaikkoja.

Lajisto: Vesilintuja ja peltolintuja.

Saapuminen: Aja Jämsästä valtatietä 9 Tampereen suuntaan noin 3,5 km ja käänny vasemmalle Alhojärventielle. Pysäköintipaikka sijaitsee tien oikealla puolella noin 300 metrin päässä. Jatka jalan Alhojärventietä vielä noin 150 metriä, jolloin maalaistalon kohdalta lähtee vasemmalle polku lintutornille. Alhojärveä ympäröiville pelloille pääsee jatkamalla tietä eteenpäin, missä kulkee useita tarkkailuun sopivia pikkuteitä.

Karttalinkki: Alhojärven lintutorni

Hulkkionlahti

Kuvaus: Hulkkionlahti sijaitsee Jämsänjoen suulla Päijänteessä. Rehevärantainen, varhain sulava ja myöhään jäätyvä lahti tarjoaa erinomaiset olosuhteet erityisesti muuttoaikaan levähtäville linnuille.

Lajisto: Muutolla levähtäviä vesilintuja, kahlaajia ja lokkeja. Alueella on tavattu muun muassa sitruunavästäräkki, merihanhi, muuttohaukka ja harmaasorsa.

Saapuminen: Käänny valtatieltä 9 Jämsän keskustan kohdalta Kaipolaan. Tehtaan risteyksestä käänny vasemmalle jokivarteen johtavalle tielle ja edelleen oikealle venesatamaan. Sataman laiturilta avautuvat parhaat näkymät Jämsänjoen suulle. Sataman oikeasta reunasta veneiden laskuluiskan vierestä lähtee noin 200 metrin pituinen polku rantaan. Keväällä kannattaa tarkistaa myös muut Hulkkionlahden ja Jämsän keskustan väliset sulapaikat.

Karttalinkki: Hulkkionlahti

Vilunen

Kuvaus: Vilusen rannalla Juokslahdella sijaitsee noin kolme metriä korkea, tukeva ja osittain katettu lintutorni. Tornista avautuvat hyvät näkymät Viluselle ja ympäröiville pelloille.

Lajisto: Vesilintuja ja peltolintuja.

Saapuminen: Käänny valtatieltä 9 Jämsänkoskelle johtavalle tielle (6050). Risteys sijaitsee Jyväskylän suunnasta saavuttaessa ennen Juokslahtea. Jatka noin 2,5 km, jolloin lintutorni sijaitsee aivan tien vieressä.

Karttalinkki: Vilusen lintutorni

Lokalahti

Kuvaus: Lokalahti on yksi Keski-Suomen monipuolisimmista lintupaikoista ympäri vuoden. Kaipolan tehtaiden saostusaltaiden ja puhdistamon läheisyydessä sijaitseva alue tarjoaa elinympäristöjä sekä pesiville että muuttaville linnuille.

Lajisto: Vesilintuja, kahlaajia, yölaulajia sekä muuttavia ja levähtäviä lintuja. Alueella tavataan myös satunnaisia talvehtijoita. Havaittuja lajeja ovat muun muassa ruostesorsa, jalohaikara, nummikirvinen, lyhytvarvaskiuru, merisirri, rantakurvi, lampiviklo ja kuningaskalastaja. Harmaasorsa on pesinyt alueella viime vuosina.

Saapuminen: Käänny Jämsä–Lahti-tieltä (24) Kaipolan suuntaan noin 3 km Jämsän eteläpuolella. Aja noin 2 km ja käänny peltoaukean itäpäässä olevan ladon kohdalta oikealle pikkutielle. Tie päättyy noin 100 metrin päässä pumppukopille, jonka viereen auton voi jättää. Lintutorni näkyy jo tästä rautatien eteläpuolella, ja sille johtaa hyväkuntoinen polku. Alue sijaitsee tehdasalueella, joten opasteita tulee noudattaa. Pesimäaikana 16.4.–31.7. liikkuminen on sallittua vain teillä ja lintutornille johtavalla polulla.

Karttalinkki: Lokalahden lintutorni

Tuuralammi

Kuvaus: Tuuralammi on Jämsänjoen suvanto, jonka matalilla rannoilla paljastuu vedenpinnan laskiessa lieterantoja. Pohjoisrannalla sijaitsee vuonna 2006 rakennettu matala lintujen tarkkailulava, jolle johtavat pitkospuut. Alueella on myös nuotiopaikka.

Lajisto: Muutolla levähtäviä vesilintuja ja kahlaajia. Alueella on tavattu muun muassa pikku-uikku, liejukana ja mustapyrstökuiri.

Saapuminen: Käänny Jämsänjoen itäpuolta kulkevalta Jämsä–Jämsänkoski-tieltä kallioleikkausta vastapäätä lähes päätien suuntaiselle hiekkatielle radan varteen. Kun tie kulkee rautatiesillan ali, saavut Tuuralammin rannalle. Jatka vielä noin 450 metriä Jämsänkosken suuntaan, jolloin vasemmalle lähtee kävelytie lintulavalle. Auton voi jättää kävelytien alussa olevalle levikkeelle.

Karttalinkki: Tuuralammin lintulava

Hilmonlahti

Kuvaus: Hilmonlahti on rehevä ja matala Vuosjärven lahti, jota ympäröivät viljelykset. Hilmonjoki laskee lahteen sen etelärannalla, ja lahden suu on lähes kokonaan ruoikon peitossa, mikä erottaa Hilmonlahden lähes omaksi järvekseen.

Lajisto: Vesilintuja. Alueella tavataan muun muassa ruskosuohaukkaa, nokikanaa ja pikkulokkia.

Saapuminen: Aja Kannonkosken kirkolta noin 6 km pohjoiseen tietä 648. Käänny Hilmonkosken risteyksestä oikealle ja noin kahden kilometrin jälkeen vasemmalle Peltolantielle. Jatka noin kilometri, kunnes tie saapuu joen rantaan, ja käänny etuoikealle pikkutielle. Aja tien päähän Hilmonlahden suulle. Vaihtoehtoisena tarkkailupaikkana toimii Sininen tie (77), joka kulkee lahden pohjoispuolella ja sivuaa sen luoteiskärkeä.

Karttalinkki: Hilmonlahti

Lakomäen sembramännikkö

Kuvaus: Lakomäen sembramännikkö on yksi Keski-Suomen harvoista pähkinähakin vakituisista pesimäalueista. Alueen sembramännyt tarjoavat lajille sopivan elinympäristön.

Lajisto: Pähkinähakki pesii alueella säännöllisesti. Paras havaintoaika on heinä–syyskuu.

Saapuminen: Lakomäen metsä sijaitsee Saarijärven ja Viitasaaren välisen tien (6510) varrella noin 7 km Pyhä-Häkin kansallispuiston pohjoispuolella. Kohteelle saavutaan samoja reittejä kuin Pyhä-Häkin kansallispuistoon.

Karttalinkki: Lakomäki

Pohjoiskallio–Raakkipuro

Kuvaus: Pohjoiskallio–Raakkipuro on noin 50 hehtaarin laajuinen suojeltu metsäalue. Raakkipuron rehevissä sekametsissä kasvaa järeitä haapoja, kun taas Pohjoiskallio edustaa karua ja käkkärämäntyistä kalliometsää. Alue tarjoaa monipuolisen katsauksen erilaisiin metsäelinympäristöihin.

Lajisto: Vanhojen metsien lajistoa.

Saapuminen: Aja Saarijärven ja Viitasaaren väliseltä tieltä (648) ennen Vuorilahtea Hilmonkosken viitan kohdalta vasemmalle. Jatka noin 5 km ja käänny takavasemmalle metsäautotielle. Raakkipurolle saavut noin 1,5 km:n jälkeen, jolloin kuusikko sijaitsee tien vasemmalla puolella. Pohjoiskalliolle jatketaan samaa tietä vielä noin 3 km, minkä jälkeen kävellään noin 100 metriä vasemmalle kallioiselle rinteelle. Maastokartta on alueella liikuttaessa hyödyllinen.

Karttalinkki: Raakkipuro

Konneveden kosket

Kuvaus: Konneveden kosket muodostavat usean kosken reitin, jossa on yhteensä 11 talvellakin sulana pysyvää virtapaikkaa. Sulat houkuttelevat runsaasti talvehtivia vesilintuja ja koskikaroja, ja alue sopii erinomaisesti myös loppusyksyn ja alkukevään linturetkille.

Lajisto: Vesilintuja ja koskikaroja talvisin. Alueella on tavattu myös allihaahka ja pikku-uikku.

Saapuminen: Kohteita voi kiertää yhtenä retkenä tai vierailla niissä erikseen. Mieronvirta: Konneveden kirkonkylän itäpuolelta käänny tieltä 69 etelään (viitta: Siikakoski). Aja jyrkkään mutkaan ja seuraa opastusta venesatamaan, josta sula näkyy. Siikakoski: Käänny tieltä 69 Konneveden kirkonkylän itäpuolelta Siikakosken viittojen mukaan. Tie kulkee kosken yli. Karinkoski: Käänny kirkonkylästä helluntaiseurakunnan kohdalta etelään (viitta: Kellankosken voima). Aja noin 1 km, käänny pellon jälkeen vasemmalle ja jatka maalaistalon pihan kautta noin 1 km. Juuri ennen kesämökkiä on pysäköintipaikka oikealla, josta kuljetaan mökin pihan läpi rantaan. Kellankoski: Seuraa viittoja Kellankosken voimalaitokselle. Tie päättyy voimalaitoksen pihaan. Puttolanvirta–Isosalmi: Seuraa Siikakosken viittoja Rossinkylään. Alamäen ja pienen sillan jälkeen käänny oikealle (viitta: Ahoniemi) ja jatka rantaan. Pesiäissalmi: Aja tieltä 69 noin 5 km Konnevedeltä Hankasalmen suuntaan. Tie kulkee salmen yli. Ylimmäinen ja Keskimmäinen Korholankoski: Pesiäissalmelta jatka 1–2 km Hankasalmen suuntaan ja käänny oikealle (viitta: Keskinen). Keskimmäinen sula sijaitsee muutaman sadan metrin päässä vasemmalla. Ylimmäiselle pääsee kävellen ylävirtaan tai ajamalla hieman eteenpäin. Hannulankoski: Pesiäissalmelta jatka 2–3 km Hankasalmen suuntaan ja käänny oikealle (viitta: Kärkkäälä). Seuraa Jänismajan viittoja noin 2 km, ylitä silta Saksalansaareen ja jatka puomille, josta polku johtaa oikealle rantaan. Uitinvirta: Saksalansaaressa käänny ensimmäisestä risteyksestä vasemmalle. Metsän alkaessa valitse oikeanpuoleinen tie ja jatka aution mökin ohi tien päähän, josta sula näkyy.

Karttalinkit: Mieronvirta, Siikakoski, Karinkoski, Kellankoski, Puttolanvirta–Isosalmi, Pesiäissalmi, Ylimmäinen ja Keskimmäinen Korholankoski, Hannulankoski, Uitinvirta

Pyhäjärvi

Kuvaus: Pyhäjärvi on kunnostettu lintujärvi, jota ympäröivät osittain pellot. Se on merkittävä kevätmuuton aikainen levähdyspaikka. Järven rannalla on lintutorni, ja toinen torni sijaitsee Äänekosken puolella. Tornille johtavan polun varrella kasvaa komeita honkametsiä.

Lajisto: Vesilintuja, petolintuja, kahlaajia ja peltolintuja. Pesimälajistoon kuuluvat kaikki tavalliset puolisukeltajasorsat, sotkat sekä mustakurkku-uikku. Alueella on tavattu myös kiljukotka, punajalkahaukka, lampiviklo ja allihaahka.

Saapuminen: Käänny tieltä 69 Konneveden Tankolammelta pohjoiseen tielle 637 Sumiaisiin. Sumiaisissa käänny oikealle Hytölän suuntaan ja noin kahden kilometrin jälkeen vasemmalle Rautionmäkeen. Jatka noin 10 km ja käänny Pirttitaipaleen risteyksestä vasemmalle. Aja hiekkatietä noin 500 metriä pellon laidassa olevalle pysäköintipaikalle. Lintutornille on noin 500 metrin kävelymatka rantapolkua pitkin. Kevättulvien aikaan saappaat ovat suositeltavat.

Karttalinkit: Pysäköintipaikka, Pyhäjärven lintutorni

Isojärven kansallispuisto

Kuvaus: Isojärven kansallispuisto perustettiin vuonna 1982 suojelemaan Päijänteen länsipuolisten seutujen vaihtelevaa metsä- ja järviluontoa. Puiston luonnolle ovat ominaisia vanhat metsät, mukuramännyt, pylväskuuset, kallionjyrkänteet, siirtolohkareet, majavalammet ja purot sekä alueen metsänkäytöstä kertovat kulttuurijäljet.

Lajisto: Vanhan metsän lajeja, kuten harmaapäätikka, pohjantikka ja pikkusieppo. Seudulla on myös vahva kaakkurikanta.

Saapuminen: Kuhmoisten keskustasta aja noin 15 km Länkipohjan suuntaan tietä 3284. Tie kulkee Heretyn kämpän kautta, jossa sijaitsee kansallispuiston opastuspaikka. Puiston pohjoisosan vanhoihin metsiin, kuten Latokuusikkoon, pääsee opastettuja polkuja pitkin.

Karttalinkki: Heretyn kämppä – Isojärven kansallispuisto

Kärppäjärven aarnialue

Kuvaus: Kärppäjärven aarnialue sijaitsee Isojärven kansallispuiston läheisyydessä ja on vanhan metsän kohde, jota pidetään Latokuusikon veroisena. Alueella kasvaa järeitä kuusikoita ja vanhoja mäntyjä, jotka tarjoavat erinomaiset elinolosuhteet vanhan metsän linnustolle.

Lajisto: Vanhan metsän lajeja, kuten pohjantikka, varpuspöllö ja pikkusieppo.

Saapuminen: Käänny tieltä 24 Nahkiaisentielle (viitta: Kärppäjärvi) noin 10 km Kuhmoisten keskustan pohjoispuolella tai pohjoisesta saavuttaessa noin 6 km Harjunsalmelta etelään. Aja Nahkiaisentietä noin 1 km. Tie kulkee aarnialueen läpi, mutta parhaat tarkkailupaikat löytyvät kääntymällä suojelualueella vasemmalle Hunningontielle.

Karttalinkki: Kärppäjärven aarnialue

Tehinniemi

Kuvaus: Tehinniemi on laaja Päijänteeseen työntyvä niemi Kuhmoisten kaakkoisosassa. Se on erinomainen paikka seurata Päijännettä pitkin muuttavia lintuja, erityisesti huonolla säällä, jolloin alue kerää parhaiten muuttoa. Linnut muuttavat usein etäällä.

Lajisto: Päijännettä pitkin muuttavia lintuja. Alueella on havaittu muun muassa suuria kihuparvia sekä harmaasorsia.

Saapuminen: Käänny tieltä 24 Kuhmoisten keskustan pohjoispuolelta Ruolahden suuntaan. Ennen Ruolahden kylää käänny oikealle Tehin suuntaan ja aja Tehinniemen kaakkoiskärkeen niin pitkälle kuin tie jatkuu. Tie kulkee lopuksi pienen hiekkarannan ohi. Kulkuneuvon voi jättää uimarannan pysäköintipaikalle. Tien päästä jatketaan noin 500 metriä jalan metsän läpi niemen itäreunaan.

Karttalinkki: Tehinniemi

Kuusaankoski

Kuvaus: Kuusaankoski on Vatianjärvestä Saraveteen laskeva voimakasvirtainen koski ja yksi Keski-Suomen näyttävimmistä koskikohteista. Alueella talvehtii useita koskikaroja. Koski tarjoaa hyvät olosuhteet myös varhaisille kevätmuuttajille.

Lajisto: Talvehtivia koskikaroja ja vesilintuja sekä varhaisia kevätmuuttajia. Täällä on havaittu myös allihaahka ja pikku-uikku.

Saapuminen: Laukaan keskustasta aja tietä 637 pohjoiseen Suolahden ja Konneveden suuntaan noin 6,5 km. Tie kulkee kosken yli. Sillan pohjoispuolella, kosken rannalla sijaitsevan kahvilan pihassa on hyvin pysäköintitilaa.

Karttalinkki: Kuusaankoski

Lapinjärvi ja Kankainen

Kuvaus: Lapinjärvi on peltojen ympäröimä lintujärvi Laukaan ja Toivakan rajalla. Se tarjoaa monipuolisia elinympäristöjä vesilinnuille, petolinnuille ja kahlaajille. Lapinjärven eteläpuolella Toivakassa sijaitseva Kankaisen peltoaukea täydentää kokonaisuutta ja kannattaa sisällyttää samaan retkeen.

Lajisto: Vesilintuja, petolintuja, kahlaajia ja peltolintuja. Alueella on havaittu muun muassa amerikantukkasotka, punapäänarsku, jalohaikara, lampiviklo, mustatiira, jänkäkurppa, sepelrastas ja tunturikiuru.

Saapuminen: Jyväskylästä saavuttaessa käänny 9-tieltä Lievestuoreen kohdalla oikealle (viitat: Kankainen, Hoho). Aja noin 1 km, jolloin tie haarautuu, ja valitse vasemmalle Hohoon johtava tie. Jatka noin 4 km järven itäreunalle. Huomioi, ettei Lapinjärventielle käännytä. Jyrkän oikealle kaartuvan mutkan jälkeen tien oikealla puolella avautuu laaja peltoaukea, jonka takana järvi näkyy. Auton voi jättää tien laitaan lintutornikyltin kohdalle. Tornille kuljetaan peltojen halki kulkevaa traktoriuraa pitkin. Kevättulvien aikaan polku voi olla osittain veden peitossa (saappaat mukaan). Kankaisen peltoaukealle pääsee jatkamalla samaa tietä vielä noin 500 metriä Laukaan ja Toivakan rajalle.

Karttalinkit: Lapinjärven lintutorni

Puhakan peltoaukea

Kuvaus: Puhakan peltoaukea on pieni mutta lintujen suosima peltoalue aivan valtatie 9:n tuntumassa Lievestuoreella. Alue houkuttelee erityisesti kevätmuuton aikaan lepäileviä muuttolintuja ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet lintujen tarkkailuun.

Lajisto: Peltolintuja ja yölaulajia. Alueella on havaittu muun muassa viirusirkkalintu, keräkurmitsa ja tunturikiuru.

Saapuminen: Jyväskylästä saavuttaessa käänny 9-tieltä Lievestuoreen liittymästä vasemmalle Lievestuoreen suuntaan (ei vielä Shellin risteyksestä). Aja noin 200 metriä ja käänny oikealle Puhakan suuntaan. Peltoaukeat sijaitsevat tämän tien varrella metsäkaistaleen molemmin puolin.

Karttalinkki: Puhakan peltoaukea

Torikkasalmi – Vatianjärven lintulava

Kuvaus: Torikan lintulava sijaitsee Vatianjärven pohjoispäässä. Lintulavalta avautuu näkymä järven pohjoisosaan. Vatianjärvi on melko karu ja kapea järvi, joka sulaa aikaisin keväällä ja jäätyy myöhään syksyllä, tarjoten pitkän tarkkailukauden vesilinnuille.

Lajisto: Vesilintuja. Täällä on havaittu esimerkiksi kyhmyjoutsen, merihanhi, pikkujoutsen ja jalohaikara.

Saapuminen: Laukaan keskustasta aja tietä 162 noin 15 km Suolahden suuntaan. Käänny Rimpiläntielle Haapasuon liittymää vastapäätä ja jatka suoraan Vatianjärven rantaan. Rannassa on pysäköintialue, johon ajoneuvo tulee jättää. Noin 100 metrin pituinen polku lintulavalle lähtee pysäköintialueelta oikealle. Lintulava on esteetön ja varustettu pyörätuoliluiskalla.

Karttalinkki: Torikka – Vatianjärven lintulava

Vuonteen peltoaukea ja lintutorni

Kuvaus: Vuonteen laaja peltoaukea sijaitsee Leppäveden pohjoispäässä ja on yksi alueen parhaista lintupaikoista. Se kerää runsaasti muuttavia ja levähtäviä lintuja, erityisesti keväällä. Lintutorni valmistui vuonna 1999, ja sen vieressä sijaitsee kota nuotiopaikkoineen.

Lajisto: Vesilintuja, kahlaajia, peltolintuja ja muuttolintuja. Vuonteella on havaittu myös arotasku, arosuohaukka, lyhytnokkahanhi, jalohaikara, kyhmyhaahka, mustatiira, sepelrastas, ristisorsa, haarahaukka ja sitruunavästäräkki.

Saapuminen: Käänny 9-tieltä noin 1,9 km Lievestuoreelta Jyväskylän suuntaan pohjoiseen Vihtavuoren suuntaan tielle 640. Aja noin 10 km. Vuonteen peltoaukea sijaitsee tien varressa Laukaan (Pernasaaren) vankilan kohdalla tien vastakkaisella puolella. Lintutorni sijaitsee rannassa Torronseläntien varrella. Kulkuneuvot on jätettävä tornin viereen rakennetulle pysäköintialueelle, minkä jälkeen matkaa jatketaan kävellen peltotietä pitkin.

Karttalinkki: Vuonteen lintutorni

Ristiniemi

Kuvaus: Ristiniemi on luoteeseen työntyvä niemeke Päijänteen kapeikossa. Se on erinomainen paikka seurata Päijännettä pitkin muuttavia lintuja, erityisesti tuhnuisella säällä, jolloin kapeikko kerää muuttolintuja. Kohde soveltuu myös tiais- ja tikkavaellusten tarkkailuun.

Lajisto: Muuttavia ja vaeltavia lintuja.

Saapuminen: Luhangasta saavuttaessa aja tietä 612 Sysmän suuntaan Vuoksensalmelle ja jatka noin 2 km eteenpäin. Käänny oikealle Viistintielle ja aja ensimmäisen jyrkän mäen päälle, jossa käännytään oikealle. Jatka, kunnes tien oikealla puolella on ilmoitustaulu sekä jyrkkä alamäki ja mutka oikealle. Jätä auto mäen päälle. Niemenkärkeen kuljetaan jalan mutkan kohdalta vanhan hakkuuaukean läpi rantaan ja rantaa pitkin oikealle.

Karttalinkki: Ristiniemi

Vuoksensalmen silta

Kuvaus: Vuoksensalmen silta on erinomainen paikka syysmuuton ja lintuvaellusten seurantaan. Sillalle keskittyy Päijänteen itärantaa pitkin muuttavia lintuja, ja samalla avautuu laaja näkymä Päijänteelle.

Lajisto: Päijänteen rantaa ja vesialuetta pitkin muuttavia ja vaeltavia lintuja.

Saapuminen: Luhangasta saavuttaessa aja tietä 612 noin 10 km Sysmän suuntaan, kunnes saavut Vuoksensalmen ylittävälle sillalle. Auton voi pysäköidä sillan eteläpuolella sijaitsevan risteyksen yhteyteen.

Karttalinkki: Vuoksensalmen silta

Muuramen vanhat metsät

Kuvaus: Alue koostuu neljästä osittain toisiinsa liittyvästä vanhan metsän kohteesta Muuramen pohjoisosassa. Metsät ovat pääosin noin 135-vuotiaita tuoreen ja lehtomaisen kankaan havupuumetsiä. Kangasmaiden lisäksi alueella on pieniä, osin luonnontilaisia lampia, jotka lisäävät elinympäristöjen monimuotoisuutta.

Lajisto: Vanhan metsän lajeja, erityisesti tikkoja, haukkoja ja pöllöjä. Alueella tavataan muun muassa pikkusieppoja, idänuunilintuja ja pohjantikkoja.

Saapuminen: Vesangan kautta saavuttaessa käänny Jyväskylä–Petäjävesi-tieltä (tie 23) etelään Saukkolaan. Noin 5 km:n jälkeen käänny vasemmalle Riskoperälle. Kuusimäen rinne kohoaa vasemmalla noin kilometrin päässä.

Tikkamäkeen pääsee Kuusimäen etelärinnettä halkovaa metsäautotietä pitkin. Tie haarautuu noin 2,5 km:n jälkeen, ja vanha metsä alkaa suoraan edessä.

Kirkkokankaalle saavut kiertämällä Tikkamäen jommankumman puolen kautta suuremmalle tielle, josta käännytään vasemmalle. Kolmesta haarautuvasta tiestä valitaan keskimmäinen tai vasemmanpuoleinen. Noin kilometrin jälkeen saavutaan Kirkkokankaan juurelle.

Karttalinkit: Kirkkokangas, Tikkamäki, Kuusimäki

Muuramenjoki

Kuvaus: Muuramenlammesta Päijänteeseen virtaava Muuramenjoki kulkee Muuramen keskustan halki ja tarjoaa monipuolisen lintukohteen ympäri vuoden. Joen vartta seurailee luontopolku, jonka varrella voi tutustua alueen linnustoon. Talvisin sulana pysyvät jokiosuudet houkuttelevat vesilintuja, ja alkukesällä rantametsissä voi kuulla useita yölaulajia.

Lajisto: Talvella koskikara on säännöllinen vieras, ja sinisorsia talvehtii vuosittain. Satunnaisesti tavataan myös muita vesilintuja. Alkukesällä alueella kuullaan viitakerttusia, luhtakerttusia, satakieliä ja mustapääkerttuja. Muuramenjoella on tavattu myös kuningaskalastaja ja nokkavarpunen.

Saapuminen: Muuramen keskustasta saavuttaessa aja Muuramentietä ja käänny Virastotielle. Auton voi jättää terveyskeskuksen pysäköintialueelle, josta on helppo kulkea jokisuulle tai luontopolkua pitkin joen vartta ylöspäin. Vaihtoehtoisesti auton voi pysäköidä paloaseman pihalle, josta on lyhyt kävelymatka joen yläjuoksulle.

Karttalinkki: Muuramenjoki

Muuramenlampi ja Sulunsalmi

Kuvaus: Muuramenlampi sijaitsee aivan Muuramen keskustan tuntumassa valtatie 9:n toisella puolella. Lampi on monipuolinen lintuvesi, jolla voi havaita vesilintuja lähes ympäri vuoden. Erityisesti muuttoaikoina se toimii tärkeänä levähdys- ja ruokailualueena laulujoutsenille ja sorsille. Lammen pohjoisrannalla sijaitsee vuonna 2008 valmistunut lintutorni. Muuratjärvestä Muuramenlampeen virtaava Sulunsalmi pysyy sulana myös talvella ja houkuttelee talvehtivia vesilintuja. Keväällä sulan alue laajenee Muuramenlammelle, jolloin ensimmäiset muuttolinnut saapuvat varhain.

Lajisto: Monipuolinen vesilinnusto. Talvella tavataan telkkiä, isokoskeloita, laulujoutsenia ja koskikaroja. Harvinaisuuksia ovat pikku-uikku ja punapäänarsku. Kesällä rantakasvillisuuden suojissa viihtyvien lintujen lisäksi alueella voi kuulla yölaulajia, erityisesti satakieliä. Syksyllä lammelle kerääntyy runsaasti laulujoutsenia ja sinisorsia.

Saapuminen: Jyväskylä–Tampere-suunnasta saavuttaessa käänny Muuramen eritasoliittymästä Isolahden suuntaan. Aja vajaa kilometri, jonka jälkeen vasemmalle erkanee hiekkatie matonpesupaikalle. Lintutorni sijaitsee rannassa matonpesupaikan takana. Sulunsalmen yläjuoksulle pääset jatkamalla Muuramenlammelta noin kilometrin Isolahden suuntaan. Rantaan pääsee parhaiten vasemmalle kääntyvää Alhonsaarentietä pitkin.

Karttalinkki: Muuramenlampi

Lahnajärvi

Kuvaus: Hetteinen lampi, joka kerää kevätmuuton aikaan (huhti–toukokuu) levähtäviä vesilintuja.

Lajisto: Pääasiassa sorsalintuja.

Saapuminen: Petäjäveden Kuivasmäestä saavuttaessa aja Kotaperän tienhaarasta noin 3,9 km Sahrajärven suuntaan ja käänny vasemmalle Kuitulantielle. Noin 500 metrin jälkeen viitoitettu polku lintutornille lähtee oikealle. Torni näkyy tielle.

Karttalinkki: Lahnajärvi

Pieni-Hete

Kuvaus: Rehevä lampi, jossa levähtää kevätmuuton aikaan runsaasti vesilintuja.

Lajisto: Pääasiassa sorsalintuja.

Saapuminen: Petäjäveden keskustasta saavuttaessa käänny Jyväskylä–Keuruu-tieltä (tie 23) tielle 18 Multian suuntaan. Aja noin 8 km ja käänny juuri ennen Pengerjokea oikealle (kyltti: Neijola). Jatka noin 300 metriä. Pieni-Hete sijaitsee tien oikealla puolella, ja viitoitettu noin 50 metrin polku johtaa lintutornille. Huomioi, että torniin mahtuu vain yksi kaukoputki jalustoineen.

Karttalinkki: Pieni-Hete

Piesalankylä

Kuvaus: Laajat peltoaukeat sulavat varhain keväällä ja houkuttelevat runsaasti muuttolintuja. Vuonna 2005 valmistunut korkea, kaksikerroksinen ja katettu lintutorni tarjoaa erinomaiset näkymät alueen keskeisille lintupelloille.

Lajisto: Muutolla levähtäviä lintuja, erityisesti peltolintuja. Täällä on havaittu myös luotokirvinen, lyhytnokkahanhi, punakottarainen ja sitruunavästäräkki.

Saapuminen: Petäjäveden keskustasta saavuttaessa käänny Jyväskylä–Keuruu-tieltä (tie 23) etelään Kelantielle (Jämsän suuntaan). Noin 3 km:n jälkeen käänny vasemmalle Piesaskyläntielle (viitta: Korpilahti). Tie kulkee Piesalankylän halki, ja parhaat lintupellot sijaitsevat sivuteiden varsilla. Lintutornille pääset kääntymällä Piesalankylästä itään Honkaniementielle (viitta: Honkaniemi, Lintutorni 800 m). Aja noin 600 metriä ja käänny oikealle Mataraniementielle (viitta: Lintutorni 200 m). Jatka ajokieltomerkin ohi pysäköintialueelle. Lintutorni sijaitsee metsän reunassa vasemmalla.

Karttalinkki: Piesalankylän lintutorni

Heinäjoen tornit

Kuvaus: Kaksi lintutornia sijaitsee Pihtiputaan kirkonkylän pohjoisosassa vanhan Heinäjoen uoman varrella. Tornit sijaitsevat pitkospuita pitkin kulkevan luontopolun varrella, ja niiltä avautuu näkymä ruohottuneelle joenuomalle.

Lajisto: Vesilintuja.

Saapuminen: Pihtiputaan keskustasta saavuttaessa aja Asematietä länteen. Asemarakennuksen kohdalla tie kääntyy oikealle. Jatka noin 500 metriä ja käänny ennen rautatietä oikealle Pohjanpolulle. Aja noin 250 metriä ja käänny vasemmalle Liitontielle. Jatka noin 180 metriä sekä edelleen kapeaa tietä noin 100 metriä sillalle. Auton voi jättää sillan vasemmalla puolella olevalle levikkeelle. Sillan jälkeen alkaa puinen ”Heinäjoen luonto” -portti, josta pitkospuut lähtevät. Ensimmäinen (läntinen) lintutorni sijaitsee noin 500 metrin päässä pitkospuiden vasemmalla puolella. Toiselle (itäiselle) tornille jatketaan vielä noin 350 metriä. Torni sijaitsee vasemmalla puolella ja on rakenteeltaan matala.

Karttalinkit: Heinäjoen läntinen torni, Heinäjoen itäinen torni

Iso Kivimäki

Kuvaus: Näkötorni sijaitsee korkealla kalliolla, jonka juurella on pieni lampi. Tornilta avautuu laaja näkymä kaikkiin ilmansuuntiin, myös Kolima-järvelle. Kohde soveltuu erityisesti muuttolintujen tarkkailuun, mutta tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös metsälinnuston havainnointiin.

Lajisto: Muuttolintuja sekä metsien peruslajistoa.

Saapuminen: Pihtiputaalta saavuttaessa käänny valtatieltä 4 noin 900 metriä taajaman pohjoispuolella Keiteleentielle (tie 6570). Aja noin 14,2 km, kunnes tien oikealla puolella on opaste ”Kivimäen kierros – Luontopolku – Näkötorni 1 km”. Sivutietä voi ajaa noin 500 metriä sora-alueelle asti. Tornille kuljetaan loppumatka jalan, ja torni näkyy mäellä etuvasemmalla.

Karttalinkki: Iso Kivimäki

Kelkkämä

Kuvaus: Kelkkämän lintutorni sijaitsee pienen Kelkkämälammen rannalla Muurasjärvellä. Rauhallinen ja suojaisa lampi tarjoaa hyvät olosuhteet vesilintujen tarkkailuun.

Lajisto: Vesilintuja.

Saapuminen: Pihtiputaalta saavuttaessa aja valtatietä 4 noin 900 metriä pohjoiseen ja käänny länteen Reisjärventielle (tie 760). Jatka noin 29,5 km, kunnes tien vasemmalla puolella näkyvät Muurasjärven kirkko ja sen pysäköintialue. Jätä auto kirkon pysäköintialueelle. Kävele noin 150 metriä tien vartta Reisjärven suuntaan ja käänny vasemmalle sähkölinjan alle. Jatka sähkölinjan alustaa noin 300–400 metriä. Lintutorni sijaitsee oikealla kuusikon takana lammen rannalla.

Karttalinkki: Kelkkämä lintutorni

Kortteinen

Kuvaus: Kortteinen on Keski-Suomen merkittävin keväinen hanhien levähdyspaikka. Laajat peltoalueet ja Elämäisjoen tulvaniityt houkuttelevat runsaasti muuttolintuja, erityisesti hanhia, kurkia ja laulujoutsenia. Alueella havaitaan säännöllisesti myös harvinaisuuksia.

Lajisto: Levähtäviä ja muuttavia hanhia, joutsenia sekä petolintuja. Harvemmin tavattuja lajeja ovat muun muassa arosuohaukka, lyhytnokkahanhi ja keräkurmitsa. Alueella pesii myös pikkukuovi.

Saapuminen: Pihtiputaalta saavuttaessa aja valtatietä 4 noin 11 km pohjoiseen ja käänny oikealle Kortteisen suuntaan. Seuraavasta risteyksestä käänny vasemmalle peltoaukean halki kulkevalle tielle, jolta avautuvat parhaat näkymät Kortteisen pelloille. Jatkamalla risteyksen yli Lehtorannantielle saavut Elämäisjoen yläjuoksulle, joka on kevättulvien aikaan erinomainen vesilintujen ja kahlaajien tarkkailupaikka. Lintutornille pääsee jatkamalla sillan yli Peningin suuntaan. Noin kilometrin jälkeen tien oikealla puolella näkyy korkea masto. Pian sen jälkeen tien vasemmalla puolella on pysäköintialue, jonka kohdalta lähtee opastettu noin 400 metrin polku lintutornille.

Karttalinkki: Kortteinen lintutorni

Putaanlahti

Kuvaus: Putaanlahti on rehevä Kolima-järven lahti aivan valtatie 4:n läheisyydessä. Lahden rannalle rakennettu lintutorni tarjoaa hyvät mahdollisuudet vesilintujen ja kahlaajien tarkkailuun.

Lajisto: Vesilintuja ja kahlaajia.

Saapuminen: Etelästä saavuttaessa käänny valtatieltä 4 Pihtiputaan keskustan liittymästä itään Putaanvirran etelärannalle. Aja jätevedenpuhdistamon pihalle, jonne auton voi jättää. Lintutorni sijaitsee rannassa aivan pysäköintipaikan läheisyydessä.

Karttalinkki: Putaanlahti lintutorni

Kuorejärvi

Kuvaus: Kuorejärvi sijaitsee aivan valtatie 13:n varrella. Järvi on kasvanut lähes umpeen, mutta vedenpintaa on nostettu ja kapeikkoa ruopattu, mikä on parantanut alueen linnustollisia elinolosuhteita.

Lajisto: Keväällä alueella tavataan runsaasti vesilintuja ja kahlaajia. Pesimälajistoon kuuluvat muun muassa mustakurkku-uikku, nokikana ja useat puolisukeltajasorsat.

Saapuminen: Saarijärveltä saavuttaessa aja valtatietä 13 Kokkolan suuntaan noin 20 km. Noin 1,5 km Kalmarin kylän jälkeen käänny oikealle Kuorejärventielle. Noin kilometrin jälkeen tien vasemmalla puolella on opaste lintutornille. Auton voi jättää opasteen jälkeen lähtevän metsäautotien liittymään. Kävelymatkaa tornille on noin 100 metriä.

Karttalinkki: Kuorejärven lintutorni

Lautajärvi

Kuvaus: Lautajärvi on noin 30 hehtaarin kokoinen matala ja rehevä lintujärvi Pajupuron kylän viljelymaisemassa. Vuonna 2001 toteutettu vedenpinnan nosto lisäsi merkittävästi järven linnustollista arvoa. Rannalla sijaitsee lintutorni, josta näkyy myös kattohaikaran pesälava.

Lajisto: Vesilintuja, kahlaajia ja peltolintuja. Keväällä järvellä levähtää runsaasti vesilintuja ja toukokuussa kahlaajia. Alueella pesii muun muassa laulujoutsen ja punasotka. Syksyisin laulujoutsenia kerääntyy suuriksi parviksi, ja alueella on havaittu myös pikkujoutsen.

Saapuminen: Saarijärveltä saavuttaessa käänny valtatieltä 13 Uuraisten suuntaan ja aja noin 4,7 km. Käänny oikealle Metsäkalliontielle (viitta: Pajupuro 7) ja jatka 5,7 km. Käänny oikealle Kauravuorentielle (viitta: Lautajärvi). Noin 600 metrin jälkeen käänny oikealle lintutornille opastavalle tielle. Torni sijaitsee noin kilometrin päässä metsän reunassa. Tie on huonokuntoinen etenkin kelirikon aikaan.

Karttalinkki: Lautajärven lintutorni

Pyhä-Häkki

Kuvaus: Pyhä-Häkki on eteläisen Suomen merkittävin ikimetsäalue, jonka yli 250-vuotiaat männyt, vanhat kuusikot ja luonnontilaiset suot muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Kansallispuistoon tutustuu helposti merkittyjä polkuja pitkin.

Lajisto: Arvokasta metsälinnustoa. Tikat ja muut kolopesijät ovat runsaita, ja alue on Keski-Suomen varmin paikka havaita pohjantikka. Lisäksi lajeista tavataan muun muassa metso, kuukkeli, riekko ja pikkusieppo. Harvinaisena vieraana alueella on havaittu sinipyrstö.

Saapuminen: Saarijärveltä saavuttaessa aja Kannonkosken suuntaan (tie 648) noin kilometrin ja käänny oikealle Viitasaaren suuntaan. Tie johtaa suoraan Pyhä-Häkin kansallispuistoon. Vaihtoehtoisesti nelostieltä voi kääntyä Liimattalasta Häkkilän suuntaan ja jatkaa noin 20 km Saarijärvi–Viitasaari-tielle, josta käännytään oikealle Pyhä-Häkin opasteiden mukaan.

Karttalinkki: Pyhä-Häkin kansallispuiston pysäköintialue

Satosuo

Kuvaus: Satosuo on noin neljän neliökilometrin laajuinen alue ja yksi Saarijärven parhaista lintukohteista. Nimestään huolimatta alue on pääosin peltoa, jota rytmittävät metsäsaarekkeet ja ojanvarsipusikot. Keväiset tulvat Satosuon kanavassa luovat erinomaiset olosuhteet monipuoliselle linnustolle.

Lajisto: Peltolintuja, yölaulajia ja vesilintuja. Alueella on havaittu yli 100 lintulajia. Keväällä pelloilla levähtää runsaasti hanhia, naakkoja ja pulmusia. Alueella on havaittu muun muassa kattohaikara, tundrahanhi, valkoposkihanhi, arosuohaukka, sepelrastas, tunturikiuru ja jänkäsirriäinen. Yölaulajista tavataan esimerkiksi ruisrääkkä sekä viita-, luhta- ja pensaskerttunen. Pesimälajistoon kuuluvat muun muassa tuulihaukka, sarvipöllö ja suopöllö.

Saapuminen: Saarijärvi–Uurainen-tieltä käänny Tarvaalassa Tarvaalan koulun kohdalta länteen Satosuontielle. Tie johtaa noin 2,2 kilometrin jälkeen Satosuon itäreunalle. Hyviä tarkkailupaikkoja löytyy myös Puromäentien ja Sahakoskentien varsilta.

Karttalinkki: Satosuo

Summassaari

Kuvaus: Summassaari sijaitsee Summasjärven pohjoisosassa Tarvaalan edustalla. Saaren eteläpuolella voimakas virtaus pitää keväisin veden sulana, minkä ansiosta alue on yksi seudun parhaista vesilintujen tarkkailupaikoista.

Lajisto: Vesilintuja, lokkeja ja kahlaajia. Keväisin sulan reunalle kerääntyy runsaasti lintuja, ja kuoveja on havaittu jopa 175 yksilön parvina. Alueella on havaittu muun muassa harmaahaikara, merimetso, mustalintu, kyhmyjoutsen ja merikotka. Erityisen merkittävä havainto on ollut viiden avosetin parvi keväällä 2002.

Saapuminen: Saarijärvi–Uurainen-tieltä Tarvaalan pohjoispuolella seuraa opasteita Summassaaren hotellille. Jätä auto hotellin pysäköintialueelle ja käänny noin 100 metriä ennen hotellia oikealle yksityistielle. Jatka noin 200 metriä rantaan, josta lintupaikka sijaitsee oikealla.

Karttalinkki: Summassaari

Liikalanlampi

Kuvaus: Rehevä ja umpeenkasvanut järvi, joka tarjoaa suojaisia elinympäristöjä vesilinnuille.

Lajisto: Vesilintuja. Harvalukuisista lajeista alueella on havaittu muun muassa uuttukyyhky.

Saapuminen: Toivakan keskustasta (tie 618) noin 3 km Lievestuoreen suuntaan, käänny vasemmalle Tahvontielle. Noin 200 metrin jälkeen tien vasemmalla puolella on luontopolun opaste, jolta polku johtaa lintutornille lammen toiselle puolelle.

Karttalinkki: Liikalanlampi lintutorni

Karttalinkki: Karttapaikka (Maanmittauslaitos).

Miehinkäinen

Kuvaus: Erämaalampi, joka rajautuu kauniiseen ja osin ojittamattomaan Miehinkäisensuon rämeeseen. Seudun ainoana rehevänä lampena se tarjoaa levähdyspaikan muuttaville vesilinnuille ja kahlaajille sekä elinympäristön merkittävälle pesimälajistolle.

Lajisto: Vuosittaisia pesimälajeja ovat laulujoutsen ja mustakurkku-uikku. Muita pesimälajeja ovat muun muassa jouhisorsa, tukkasotka, haapana ja pohjansirkku.

Saapuminen: Uuraisilta saavuttaessa aja tietä 6250 Höytiälle ja jatka noin 500 m Kintauden suuntaan. Käänny oikealle (viitat: Kotaperä, Kaijantie). Noin 5,3 km:n jälkeen käänny oikealle (viitta: Talkoovuoret) ja jatka noin 1 km huonokuntoista tietä laavulle. Laavulta on opastus lintutornille ja luontopolulle. Polku tekee mutkan ennen rantaa, ja märkinä aikoina saappaat ovat suositeltavat.

Karttalinkki: Miehinkäinen lintutorni

Sorvanen

Kuvaus: Pieni, muinoin laskettu järvi, jossa on enää vähän avovettä. Kevättulvien aikaan alue toimii tärkeänä levähdyspaikkana vesilinnuille.

Lajisto: Kevätmuutolla vesilintuja ja kahlaajia. Pesimälajistoon kuuluvat muun muassa mustakurkku-uikku, laulujoutsen, valkoviklo ja kurki.

Saapuminen: Kirristä Uuraisille vievältä tieltä (630) saavuttaessa käänny Kuikan kylän jälkeen vasemmalle Oikariin. Aja noin 1,5 km seuraten risteysten ”Lintutorni”-viitoitusta. Polun alussa on opastaulu, ja lintutornille on noin 200 metrin kävelymatka.

Karttalinkki: Sorvanen lintutorni

Särkilampi

Kuvaus: Lähes umpeenkasvanut suorantainen lampi, jota kunnostetaan lintuvedeksi lisäämällä avovesialueita ja nostamalla vedenpintaa. Alueelle on perustettu luonnonsuojelualue vuonna 2006.

Lajisto: Kevätmuutolla vesilintuja ja kahlaajia. Pesimälajistoon kuuluu muun muassa laulujoutsen. Alueella on kuultu myös harvinainen jänkäkurpan soidinääni.

Saapuminen: Uuraisten keskustan eteläpuolelta saavuttaessa aja tietä 6250 Petäjäveden suuntaan. Noin 1,9 km:n jälkeen tien vasemmalla puolella on pieni levike ja opasteet lintutornille. Auton voi jättää tien oikealla puolella olevalle suuremmalle levikkeelle. Lintutornille on noin 100 metrin kävelymatka.

Karttalinkki: Särkilammen lintutorni

Kuvaus: Keski-Suomen merkittävimpiin lintukohteisiin kuuluva kunnostettu lintujärvi, joka tarjoaa monipuolisia elinympäristöjä vesilinnuille, kahlaajille ja muille kosteikkolajeille.

Lajisto: Vesilintuja, kahlaajia, hanhia, joutsenia ja petolintuja. Alueella on havaittu myös harvinaisempia lajeja, kuten amerikanhaapana, punajalkahaukka, kiljukotka, lampiviklo, mustapyrstökuiri, valkosiipitiira ja lyhytnokkahanhi.

Saapuminen: Viitasaarelta saavuttaessa aja noin 10 km pohjoiseen valtatie 4:ää ja käänny itään tielle 77 (Kuopio). Noin 20 km:n jälkeen, noin 200 m ennen lääninrajaa, käänny oikealle hiekkatielle (viitta: Heinä-Suvanto). Reilun 2 km:n päässä tien oikealla puolella on opastaulu ja pysäköintialue. Polku lintutorneille alkaa noin 20 m opastaulun jälkeen ja haarautuu oikealle vanhalle tornille (1 km) sekä vasemmalle uudelle tornille (500 m). Reitillä on pitkospuuosuuksia, ja kevättulvien aikaan pitkävartiset saappaat ovat suositeltavat.

Karttalinkit: Uusi lintutorni, Pysäköintialue

Keihärinkosken näkötorni

Kuvaus: Vesistöjen keskellä korkealla mäellä sijaitseva näkötorni tarjoaa esteettömät näkymät kaikkiin ilmansuuntiin. Tornista avautuu näkymä myös Keihärinkosken alajuoksulle, jossa liikkuu keväisin runsaasti vesilintuja.

Lajisto: Muuttolintuja erityisesti keväisin sekä vesilintuja läheisellä koskialueella.

Saapuminen: Viitasaaren eteläpuolelta saavuttaessa käänny valtatie 4:ltä tielle 77 länteen. Seuraa viittoja Keihärinkoskelle. Aja lähes koskelle saakka ja käänny noin 500 m ennen koskea oikealle Luotolansaarentielle. Pikkusillan jälkeen Y-risteyksestä oikealle ja jatka, kunnes vasemmalla näkyy viitta näkötornille.

Karttalinkki: Keihärinkosken näkötorni

Saarisuo

Kuvaus: Entinen turvesuo, joka on kunnostettu lintujärveksi. Alueen lintutorni valmistui vuonna 2012.

Lajisto: Vesilintuja ja kahlaajia erityisesti muuttoaikoina.

Saapuminen: Viitasaaren Haaralasta saavuttaessa aja noin 5 km koilliseen Saarisuontietä lähes Vesannon rajalle. Lintutorni ja järvi sijaitsevat tien vasemmalla puolella. Pysäköintialue, nuotiokatos ja huussi ovat tien oikealla puolella.

Karttalinkki: Saarisuo lintutorni

Kaakkolampi & Salakkajoki

Kuvaus: Peltojen ja metsien ympäröimä lampi, joka pysyy talvella pitkään sulana Yläjoen ja Salakkajoen suuosissa. Salakkajoki laskee Kaakkolammesta Kuhnamoon. Kuivina kesinä jokisuun lietealueet voivat laajentua useiden hehtaarien kokoisiksi.

Lajisto: Talvehtivia koskikaroja ja vesilintuja, mm. laulujoutsen. Muuttoaikoina tavataan myös kahlaajia. Pesimälajistoon kuuluu mm. nokikana. Alueella on havaittu myös mandariinisorsa ja pikkujoutsen.

Saapuminen: Pohjoisesta saavuttaessa aja valtatie 4:ltä Äänekosken eteläpuolelta oikealle (viitta: Kierälahti). Käänny kahdesti oikealle seuraten Kierälahti-viittoja valtatien alitse. Käänny oikealle (viitta: Myllyperä), jatka Niinivedentielle ja aja, kunnes Kaakkolampi näkyy edessä. Etelästä saavuttaessa aja valtatie 4:ää Saarijärventien (tie 13) risteyksen ohi noin kilometrin ja käänny oikealle (viitta: Kierälahti). Jatka Niinivedentietä, kunnes Kaakkolampi näkyy edessä. Salakkajoelle pääsee kääntymällä Kaakkolammen pohjoispäästä vasemmalle Kaakkolammentielle. Jatka, kunnes Salakantie erkanee oikealle. Aja sillalle, josta Kuhnamo näkyy vasemmalla. Auton voi jättää peltotien levennykseen ennen siltaa, ja jokivartta voi tarkkailla pelloilta.

Karttalinkki: Karttapaikka

Kalajärvi

Kuvaus: Rehevä, osittain peltojen ympäröimä lintujärvi.

Lajisto: Parhaimmillaan keväällä ja kesällä. Pesimälajistoon kuuluvat tavallisimmat vesilinnut. Alueella on havaittu myös turturikyyhky ja viiriäinen.

Saapuminen: Kalajärvi sijaitsee noin 3 km Sumiaisten kirkonkylän itäpuolella Konneveden Hytölään johtavan tien varrella. Käänny Sumiaisten keskustasta vasemmalle Pien-Taipaleentielle (viitta: Lintutorni) ja aja järven pohjoisrantaa sivuavaa tietä noin 2,3 km. Postilaatikon 204 kohdalta oikealle erkaneva tie vie lintutornille. Rantaan kuljetaan noin 200 m pellon laitaa pitkin. Kevättulvan aikaan saappaat ovat suositeltavat.

Karttalinkki: Karttapaikka

Liimattalan pellot

Kuvaus: Laaja peltoaukea Äänekosken pohjoisosissa, joka tarjoaa runsaasti tarkkailtavaa erityisesti muuttoaikoina.

Lajisto: Muutolla lepäileviä varpuslintuja ja kahlaajia. Alueella on havaittu myös ylänkökiuru, keräkurmitsa, mustapyrstökuiri ja heinäkurppa.

Saapuminen: Äänekosken keskustasta aja valtatie 4:ää noin 18 km pohjoiseen ja käänny oikealle Konginkankaan suuntaan. Seuraavasta risteyksestä käänny oikealle, ja noin kilometrin kuluttua uudelleen oikealle Savilantielle, jolta avautuvat parhaat näkymät pelloille. Vaihtoehtoisesti voit jatkaa ensimmäisestä risteyksestä suoraan Konginkankaan suuntaan, jolloin saavut pelloille, jotka ovat erityisen hyviä syksyiseen lintujen tarkkailuun.

Karttalinkki: Karttapaikka

Kuhnamon lasku-uoma & Pörrinsalmi

Kuvaus: Kuhnamon lasku-uoma pysyy sulana läpi talven, ja viereinen Pörrinsalmi tarjoaa myös hyvät tarkkailumahdollisuudet.

Lajisto: Talvehtivia vesilintuja sekä runsaasti koskikaroja. Alueella on havaittu myös pikku-uikku.

Saapuminen: Jyväskylästä saavuttaessa aja valtatie 4:ää pohjoiseen ja käänny Hirvaskankaan risteyksestä oikealle Suolahteen. Juuri ennen Pörrinsalmen siltaa käänny oikealle Kapeensululle vievälle pikkutielle. Aja kanavan yli ja jätä kulkuväline pysäköintialueelle. Koskelle kuljetaan polkua pitkin harjun yli.

Karttalinkki: Karttapaikka

Kuhnamonlahti & Piilolanniemi

Kuvaus: Kuhnamonlahti ja Äänekosken suu pysyvät sulina keväällä ja syksyllä houkutellen vesilintuja. Kesällä alue hiljenee.

Lajisto: Vesilintuja ja lokkeja. Talvisulassa alueella on havaittu myös pikku-uikku, merimetso, kyhmyjoutsen, allihaahka, pilkkasiipi ja kuningaskalastaja.

Saapuminen: Äänekosken keskustan suuntaan saavuttaessa käänny valtatie 4:ltä Kotakennääntielle ja aja noin 1,2 km. Linja-autoaseman kohdalta käänny oikealle Terveyskadulle, noin 300 m jälkeen vasemmalle Kuhnamontielle ja 150 m myöhemmin oikealle Piilolantielle. Tie päättyy noin 700 m jälkeen pellon reunaan, josta järvi näkyy. Polkuja pitkin pääsee tarkkailupaikoille rantaan.

Karttalinkki: Karttapaikka