Pöllöreviiritilanne 3.4.2026

Pöllöjen huutelukausi jatkui vilkkaana vielä maaliskuun kolmannen viikon, mutta sen jälkeen pesimäkausi on siirtänyt pöllöjen keskittymistä muihin askareisiin. Samoin lintuharrastajien keskittyminen on siirtynyt suurelta osin kevätmuuttoon. Joka tapauksessa reviirimäärä karttui maaliskuun loppupuoliskollakin niin, että 800 reviirin raja ylittyi. Kokonaiskuva hyvistä pöllöalueista ei juuri muuttunut. Viitasaaren koillisosa oli vielä aiemmin täydellinen tyhjiö, mutta sekin alue sai aika paljon osumia viimeisimmällä kaksiviikkoisjaksolla.

Viirupöllö ylsi lopulta varsin selvästi runsaimmaksi pöllölajiksi. Sillä huuteluintokin on säilynyt parhaiten. Ensimmäiset pönttötarkastukset osoittavat, että väkevä huutelukausi heijastuu myös pesintämääriin, mikä ei ole aina ollut itsestään selvää. Vaikka helmipöllö jäi hopeasijalle, reviirimäärä on vertailuvuosiin nähden loistava. Viime vuonna päiviteltiin ja ihasteltiin helmipöllön piristynyttä esiintymistä, nyt ylitettiin tuokin lukema varsin selvästi. Helmipöllöillä näyttää alkaneen pesintöjä jo maaliskuun alkupuolella, minkä vuoksi puputus on ymmärrettävästi vaimentunut. Varpuspöllö teki kaikkien aikojen ennätyksen kevätkaudella. Kiintoisaa nähdä, tuleeko tipahtaneisiin pesintämääriin korjausliike. Huuhkajan ja lehtopöllön osalta ollaan myös aivan kärkivuosissa kiinni. Sarvipöllö on ollut poikkeuksellisen runsas ja huutelua on kuultu laaja-alaisesti. Takavuosien poikuekeskittymiin nähden sarvipöllöhavaintoja on tehty suhteellisen vähän Jämsän suunnalla. Keväthavaintojen kokonaismäärä selättää kuitenkin kaikki vuodet lukuun ottamatta häikäisevää kevättä 2009. Lapinpöllön pumppailu yltyi maaliskuun loppupuolella sen verran, että senkin osalta eletään hyvää kevättä. Voi olla, että joissakin perinteisissä reviirikeskittymissä vuodesta tulee huippukeväitä rauhallisempi. Lopullinen totuus selviää toki vasta pesätarkastuksissa.

Huutelukauden edistymiseen pohjautuva reaaliaikainen pöllöseuranta päättyy tämän kevään osalta tähän. Aikainen pesimävuosi on tuonut jo nyt reviirilistoille kymmenittäin pöllöjen pesiä. Nyt vielä toivotaan, että myyräkannat välttävät romahduksen pesimäkaudella, jolloin kevään näytös heijastuisi myös syksyisten pöllönuorukaisten määriin.

Pöllöreviiritilanne 16.3.2026

Pöllökevään eteneminen käytännössä räjähti maaliskuun alkupuolella. Erityisen herkullinen yö oli 5.-6.3., jolloin kuultiin kymmenien pöllöjen summia. Kevään äkillinen saapuminen varmasti innosti pöllöjä entisestään, kun vielä ravintotilanne on pysynyt hyvänä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että soidinkauden reviirikertymän perusteella eletään historian toiseksi parasta pöllökevättä. Kovinta meno on Viitasaaren länsiosasta Kannonkoskelle, Saarijärvelle ja Petäjävedelle ulottuvalla alueella, mutta muutenkin tarjonta on ollut pääosin runsasta.

Helmipöllö on palannut ainakin puputtajien määrää tuijottaessa takavuosikymmenten hienolle tasolle. Ensimmäiset pesinnätkin on todettu, mutta useimmiten hyvinäkin huutelukeväinä on jouduttu pesintämäärän kehittymisessä pettymään. Saa nähdä, kuinka nyt käy. Viirupöllöjä on varsin rajusti jopa huipputason vertailuvuosiin nähden. Yksi syy voi olla se, että kaksi vuotta sitten reviirejä autioitui kuolontalvena runsaasti, ja pariutuminen ja reviirirajoista keskustelu edellyttää hyvänä keväänä aktiivisuutta uusilta tulijoilta. Lehtopöllön kohdalla ylisanat jatkuvat vuodesta toiseen ja alkavat jo loppua kesken. Dispersiohyppäykset pohjoiseen Keski-Suomeen ovat ennennäkemättömiä, pohjoisin huutelija on tavattu Viitasaaren syrjäkyliltä – eikä kyseessä ole yksittäinen irrottelija. Reviirimäärä ylittää jopa vuoden 2009 tason vastaavana ajankohtana. Sarvipöllö on kansoittanut varsin laajalti viljelyalueita ja jopa oudon syrjäisiä ja pieniä kyläpeltoja, ja kehitys jatkuu. Epäilemättä aikaisissa sarvipöllöissä on pääosin kyse talvehtijoista, mutta muuttokin on jo vahvassa käynnissä. Ajankohtaan nähden reviirimäärä on erinomainen. Lapinpöllö tunkeutui reviiriluetteloon parissa viikossa liki kymmenen reviirin voimin, joten kuun vaihteen tilanteen kummastelu osoittautui odotetusti aiheettomaksi. Varpuspöllölle on povattu ankeaa kohtaloa jo vuosia, mutta nyt piippailijoita on kuultu jopa ennätyksellisesti.

Hyvä ravintotilanne ja haasteettomat olosuhteet johtavat todennäköisesti normaalia selvästi aikaisemmin käynnistyvään pesimäkauteen, ja tästä onkin jo havaintoja tehty. Maaliskuun loppupuolella soidin hiljalleen vähenee, mutta ainakin seuraavan viikon hyviä huutelusummia on vielä lupa odottaa.

Pöllöreviiritilanne 2.3.2026

Vuoden kolmas ja samalla kolmanneksi viimeinen pöllökatsaus kertoo, että reviirimäärä reilusti yli kaksinkertaistui helmikuun loppupuolella. Vaikka aluksi oli kylmää, loppukuusta osui sekä lauhaa että tyyntä ilmaa samoille öille. Kokonaisuutena ilmeni selvää kirimistä jopa erinomaiseen edellisvuoteen nähden, ja nyt kevät vaikuttaa siihen nähden jo hyvinkin samantasoiselta. Helmipöllö ehti puhkaista jo satasen ja viirupöllö seuraa vanavedessä. Lehtopöllöreviirejä on löytynyt myös rutkasti lisää, ja vuosi on sen kohdalla jälleen kerran kaikkien aikojen parhaita. Varpuspöllöreviirejä on kertynyt kaikkiin muihin vuosiin nähden poikkeuksellisen hyvin. Huuhkajien määrä on hyvää keskitasoa, mutta erityisen positiivista on, että jälleen on löytynyt ainakin kolme entuudestaan tuntematonta reviiriä. Huutavia sarvipöllöjäkin on kertynyt neljä, ne keskittyvät pienelle alalle Saarijärven Satosuon ympäristöön. Moni on varmasti ihmetellyt lapinpöllöjen hiljaiseloa. Epäilemättä niitä metsissä tällaisena myyrävuotena lymyilee. Lapinpöllö on sinänsä tyypillisesti varsin myöhäinen soidintaja. Voi olla, että nyt nähdään huuteluaikataulun osalta normaalimpi vuosi. Yksi syy tähän saattaisi olla se, että naaraat ovat voineet jäädä viimevuotisen pesimäkauden jälkeen samoille alueille, jolloin huutelupaine on vähäisempi.

Kunnittainen tarkastelu on toki kiinnostavaa mutta sikäli tympeää, että kunta ei ole mikään pinta-alayksikkö. Suhteutettaessa reviirimääriä kunnan pinta-alaan Muurame ja Petäjävesi ovat selvästi tiheimmin täplitettyjä, Jyväskylä ja Äänekoski hyviä pronssiottelijoita. Jälkipäässä ovat erityisesti Joutsa, Luhanka ja Kuhmoinen. Toki retkeilyaktiivisuus vaikuttaa näihinkin lukemiin, mutta mikäli tämänhetkistä tulosta suhteutetaan viimevuotiseen kevään kokonaisreviirimäärään kunnittain, esimerkiksi Muuramessa ja Petäjävedellä on havaittu jo 55-60 prosenttia koko viime vuoden reviirisummasta. Hankasalmella, Joutsassa, Luhangassa ja Kuhmoisissa sinnitellään viiden prosentin kieppeillä.

Pöllöreviiritilanne 15.2.2026

Helmikuun alkupuolta vietettiin hyvin vilpoisissa merkeissä. Tyyntä on ollut tarjolla, mutta kovissa pakkasissa ajoittain huutavien pöllöjen etsiskely ei ole useinkaan fyysisesti kovin mielekästä. Siihen nähden uusia reviirejä on ropissut kaksiviikkoisjaksolla yllättävänkin hyvin, vaikka viimevuotisesta reviirimäärien kehityksestä onkin tässä vaiheessa jääty jälkeen. Päivän piteneminen käynnistelee kuitenkin pakkasista huolimatta pöllöjen hormonituotantoa ja tämä on nähtävissä erityisesti viirupöllöhavaintojen määrän nopeana kasvamisena.

Käsitys pöllömassan länsipainotteisuudesta on vahvistunut edelleen. Petäjävedellä on hiiripöllökin jo viritellyt äänijänteitään, ja Saarijärven peltolakeuksilla on talvehtiva sarvipöllö käynnistellyt kevättä. Talvista helmipöllön ääntä on kuultu kuitenkin laajalla alueella, joten edelleenkään myyräkantojen romahduksesta ei näy merkkejä. Reviirimäärä kokonaisuutena yltää reilusti vuosikymmenen hopeasijalle.

Pöllöreviiritilanne 1.2.2026

Myyräkannat ovat edelleen voimissaan ja peltomyyrän osalta laajalti vielä vahvistuneetkin viime pesimäkaudesta. Tällöin on aiheellista ryhtyä pöllökatsausten tekoon jo pian vuodenvaihteen jälkeen. Itse asiassa mm. helmipöllöjä on ollut liki kymmenellä reviirillä äänessä jo joulukuun puolella, mutta reviirien laskenta alkaa toki vasta vuoden vaihduttua. Tammikuussa oli varsin runsaasti tyyniä iltoja, mutta pakkanen on rauhoitellut suurempaa pöllöretkeilyintoa. Pöllöt ovat usein äänessä kauden alkuvaiheessa vain hetken, joten suuria reviirimassoja ei keskitalven kuunteluilla saavuta. Siihen nähden 25 helmipöllöreviiriä tähän mennessä on loistava tulos. Reviirit ovat keskittyneet hieman keskimääräistä enemmän toimialueen länsiosiin, mikä onkin odotettavaa, sillä myyräkannat juuri siellä ovat suurella varmuudella edelleen nousussa. Itäosissa taas eletään jo huippuvaihetta ja myyräkantojen romahtamisriski on selvästi suurempi. Joka tapauksessa helmipöllöjä on kuultu laajalti, joitakin myös itäosissa, joten tilanne lienee pöllöjen kannalta ainakin vielä tällä hetkellä suotuisa myös siellä.

Pöllöreviirit kunnittain 3.4.2026:

Pöllöreviirien määrä eri vuosina vastaavana ajankohtana. Vertailuvuosiksi on otettu tämän vuosikymmenen keväät sekä aiemmilta ajoilta vuodesta 2006 lähtien parempia nousu- ja huippuvuosia.

Pöllöreviirit kartalla. Huuhkajapisteet on suojelusyistä poistettu. Lapinpöllöpisteitä on siirretty suojelusyistä 0-2 km.